Riiviöiden Varjolinna

© Riiviöt

Virallinen nimi:	Riiviöiden Varjolinna "Valma"	Kasvattaja:	Riiviöt
Rotu ja skp:	Suomenhevonen, tamma	Omistaja:	Meow
Väri, skk:	153cm	Kotitalli:	Koston Suomenhevoset
Rekisterinumero:	VH11-018-0145	Painotus:	Yleispainotus
Syntynyt:	01.05.2010	Koulutustaso:	Va B, 110cm
Ikääntyminen:	Oma (täyttää 4v 08.10.2010)	Arvonimet:	YLA2, SLA-I, SV-I

Palkittu YLA-tilaisuudessa 06/2011:
30 + 31 + 30 + 27 = 118 = YLA2

Palkittu SLA-tilaisuudessa 28.06.2011:
15 + 20 + 21 + 20 + 14 = 90p = SLA-I

Luonnekuvaus

Riiviöiden Varjolinna eli Valma, on sellainen tamma, josta odotettiin todella paljon. Nuori varsa syntyi, se oli utelias ja todella kiltti. Ei mennyt kuitenkaan aikaakaan, kun tämmä pieni tammavarsa alkoikin muuttua riiviöksi ja alkoi tyrannisoida tallia asukkeineen. Vaikka neitonen kasvoi aikuiseksi, luonne pysyi varsan tasalla. Mitä helkkaria on tapahtunut? Mikä tätä konia vaivaa? Eikö se koskaan opi käyttäytymään, vai onko se muuten vain aivan lahopää?

Valma ei todellakaan ole helpoimmasta päästä käsiteltynä. Toisinaan tuntuu, että tämän hevosen nuppi on aivan sekaisin, eikä sen kanssa kannata edes yrittää. Tämä on aika harmillista, sillä todellisella auktoriteetillä ja asenteella tämänkin hulivilin saa kuitenkin kuosiin ja keskittymään siihen, mitä siltä vaaditaan. Hommaa sekin kuitenkin vaatii todella paljon. Vaikka tämä rakashanipupu näyttää yleensä halittavalta korvat pystyssä iloisesti tervehtien, todellisuudessa se varmaan vain houkuttelee sinua luokseen, jotta voisi antaa sinulle kunnolla monosta.

Valma ei todellakaan osaa seisoa paikallaan harjatessaan, eikä oikeastaan noin muutenkaan. Se tekeekin hoitamisesta aika extremelajin, sillä näykkiminen ja töyntäileminen kuuluvat kyllä satavarmasti Valman pravuureihin. Parasta on siis luovuttaa jo heti alussa, ja sitoa tamma kiinni. Silloin hoitaminen on aivan uusissa ulottuvuuksissa ja saat ainakin miltei varpaat ehjänä hoidettua neitosen, jos vain osaat pitää varpaasi kohtalaisen kaukana Valman tohveleista. Satuloidessa kannattaa kuitenkin olla erityisen tarkkana, vaikka neiti olisikin kiinni - silloin se saattaa jyrätä aivan ajattelemattaan sinut seinään, mikä ei taatusti tunnu hyvältä. Satulavyötä kiristäessä kannattaa pitää myös ylimääräistä metakkaa, sillä jos et saa sitä keskittymään muuhun kuin vyön kiristämiseen, se todennäköisesti puraisee sinua reiteen tai kylkeen tehden sinulle hienon, punoittavan läntin - mikä ei ole enää niin hieno parin päivän päästä, kun muistuttaa lähinnä mustikkapeltoa. Ja tietysti tarhasta metsästäminen on aivan järjetöntä, etenkin ilman kunnon herkkuja. Voit olla aivan varma, että tätä tammaa saat odottaa sisälle koko päivän, jollet ota namipaloja mukaan tarhalle. Niiden avulla sen saattaa saada jopa kymmenessä minuutissa kiinni, jos osaa olla ovela.

Ratsastaessa Valma osaa kuitenkin olla aivan toista maata, ainakin toisinaan. Vauhdikkuutta, jääräpäisyyttä tai kaahailua et kuitenkaan tämän tamman selässä pääse karkuun. Jo selkään nouseminen saattaa olla varsinaista tarzan-loikkimista, sillä sinne saa kyllä yleensä kivuta aika vauhdilla, jotta pääsee hengissä selkään. Valma ei tosiaankaan ymmärrä, miksi silloin pitäisi seisoa paikallaan kun joku on tulossa hänen selkäänsä, sehän on aivan järjetöntä. Sitten kun selkään on kuitenkin hiki hatussa päästy, tamma todennäköisesti päättää tehdä jotain jännää aivan oman päänsä mukaan. Se joko lähtee laputtamaan sinua ympäri maita ja mantuja, tai sitten jähmettyy paikalleen - jopa silloin, kun yrität saada sen liikkeelle. Okei, no toki Valmalla on päiviä, jolloin se osaa olla oikeinkin yhteistyökykyinen ja kiva, mutta näitä päiviä tuntuu olevan liian harvoin. Itsepäisyyttä ei varmasti tältä hevoselta puutu, siksi ratsastajan tuleekin olla vähintäänkin aivan yhtäpäinen ja kova kuin kivi!

Johan tässä sitten onkin Valmaa haukuttu, joten eiköhän olisi aika kertoa niitä positiivisiakin asioita. Yleispainotteisena hevoselta Valmalta sujuu miltei mikä tahansa. Tämä tamma osaa hypätä todella hyvällä kapasiteetilla ja taitavasti, mutta myöskään koulujutuissa neidillä ei taatusti mene sormi suuhun. Valma hyppää ilman ongelmia helposti jopa metrin esteitä ratana, mutta kouluradoillakin taitaa vaativan tason liikkeet virheittä. Sen verran näissäkin asioissa saattaa kuitenkin tulla ongelmia, että mikäli Valmaa ei ole kunnolla lämmitelty ja saatu nöyrtymään ratsastajan tahtoon, ei hommista taatusti tule yhtään mitään. Se vetää taatusti överiksi ihan kaiken mahdollisen, jos sitä ei ole vaadittu tekemään juuri kuten käsketään. No, mutta onneksi taito ei jää uupumaan, eli kilparadoilla tämä tamma tulee taatusti loistamaan vielä!

Luonne © Juli

Sukutaulu

i. Kajo-Varjo sh, 150cm, vkko VIR MVA Ch, KTK-II	ii. Peltopyy sh, 154cm, tprt Ch, ERJ-III, KTK-III, YLA2	iii. Veli Vikuri sph, 146cm, trt evm
		iie. Vaimean Tytär sh, 158cm, prt evm
	ie. Aino-Kaisa sph, 146cm, vprt YLA2, KRJ-II	iei. Pehtoori sph, 147cm, vprt evm
		iee. Kaisa sph, 143cm, vkko evm
e. Kasarmin Soma sph, 143cm, rt	ei. Sulo-Potretti sh, 149cm, rt	eii. O.P. Porske sh, 152cm, trt evm
		eie. Sadun Sussu sh, 150cm, vprt evm
	ee. Saame sh, 150cm, trt	eei. Humpuuki sh, 155cm, tprt evm
		eee. Sorjatar sh, 149cm, vrt evm

Valman isä on yleispainotteinen, voikko, 150cm korkea suomenhevosori Kajo-Varjo, joka tunnetaan myös lempinimellä Varjo. Varjo on luonteeltaan ilkeä ja ovela pomottaja, ja herra kohtelee jopa hoitajiaankin kaltoin. Selästä käsin Varjo on kuitenkin aivan erilainen, se liikkuu hyvin eteen ja on kuuliainen. Oria täytyy kuitenkin ratsastaa oikealla tavalla, repimistä ja potkimista ori ei katsele hetkeäkään. Ori taitaa helposti vaativan tason koulua, ja onkin napannut yhteensä 47 sijoitusta tältä alalta. Esteillä ori kuumuu herkästi, mutta on hallittavissa. Esteilläkin ori painelee helposti sen 100cm ratoja, ja sijoituksia on kertynyt kunnioitettavat 31 kappaletta. Ori on myös komea, se on Virtuaalinen Muotovalio ja kantakirjattu KTK-II -palkinnolla.

Valman isänisä on yleispainotteinen, tummanpunarautias, 154cm korkea suomenhevosori Peltopyy, joka tunnetaan myös lyhyemmällä nimellä Pyy. Ori on ihmeellisen hyvätapainen, ei rynni, tulee tarhasta nätisti pois ja antaa kiltisti hoitaa itsensä vaikka toisinaan onkin malttamaton. Pyy on hyvä ja nöyrä ratsastaa, oikein perinteinen suomenhevonen! Ori ei niskuroi, askeleet ovat komeaa katsottavaa ja ori kantaa itsensä hyvin. Herkkä ori ei kuitenkaan ole sama kuin automaatti.. Kilpailuissakin vaativan tason liikkeitä suorittava ori on menestynyt, ja napannut matkaansa kokonaiset 50 sijoitusta! Estepuolellakin ori on menestynyt mukavasti, sijoituksia on kertynyt 45 kappaletta. Orilla on sijoituksia myös 7 kappaletta valjakkoajosta ja yksi jopa kenttäratsastuksestakin. Yleislaatuarvostelusta irtosi 2-palkinto, ori on myös Champion ja kantakirjattu kolmannelle palkinnolle.

Valman isänisäisä on yleispainotteinen, tummanrautias, 146cm korkea suomenpienhevosori Veli-Vikuri, joka on kiitettävästi menestynyt sekä koulu- että estekentillä. Ori on pääasiassa kilpaillut Helppoa A:ta, mutta esteet ylittyvät komeasti vielä 120cm radoillakin. Ori on luonteeltaan hyvin ystävällinen, vaikka koetteleekin kaikkia uusia ihmisiä joskus turhankin rankasti. Oria on käytetty suhteellisen aktiivisesti myös näyttelyissä, ja niistäkin on mukaan tarttunut pari palkintoa. Ori on koulutettu sekä ratsuksi että harrasteajoon, joskin satulan saa orille helpommin niskaan kuin minkään sortin valjaita. Orilla on muutama jälkeläinen Pyyn lisäksi.

Valman isänisänemä oli yleispainotteinen, punarautias, 158cm korkea suomenhevostamma Vaimean Tytär, joka oli luonteeltaan peruskiltti, vaikkakin selvästi yhden ihmisen hevonen. Tammalla kilpailtiin paljon niin kenttä-, este- kuin koulukilpailuissa ja Tyttäreltä löytyi myös muutama valjakkoajo- sekä maastoestesijoitus. Rakenteellisesti tamma ei ollut koskaan huippu, mutta sen korvasi todella ahkera ja nöyrä luonne. Tammalle kertyi kuitenkin kokemusta parista näyttelyistä. Tamma kuoli vanhuuteen 25-vuotiaana.

Valman isänemä oli koulupainotteinen, vaaleanpunarautias, 146cm korkea suomenpienhevostamma Aino-Kaisa. Tamma oli oikea mammanmussukka, joka kulki kauniisti ja kuunteli herkästi ratsastajan apuja. Aino oli oikein sisukas tamma, ja näytti kyntensä vaativissakin koululiikkeissä. Aino piti hirveästi esteistä, kuumui herkästi, mutta oli kuitenkin melko hyvin hallittavissa. Valitettavasti tammalta ei löytynyt tarvittavaa kapasiteettia esteuralle, kun ponnua löytyi parhaimmillaan vain 90cm:n esteille. Ainolle kertyi kuitenkin pelkästään kouluradoilta montakymmentä sijoitusta. Tamma kuoli synnytyskomplikaatioihin 21-vuotiaana.

Valman isäemänisä oli koulupainotteinen, 147cm korkea, vaaleanpunarautias suomenpienhevosori Pehtoori, joka keräili painotuslajissaan ahkerasti sijoituksia, ja tarttuipa mukaan muutama voittokin. Ori suoritti komeasti jopa vaativan tason liikkeitä, ja oli nöyrä ja kuuliainen ratsastaa. Esteillä ori kuumui ihan liikaa, hädintuskin oli hallittavissa jos tarpeeksi innostui, mutta huvin vuoksi sillä kuitenkin kilpailtiin seuratasolla matalampia luokkia. Ori ruunattiin siitosuran jälkeen, ja jälkeläisilleen Pehtoori on periyttänyt ilmiömäiset kouluratsun taitonsa.

Valman isänemänemä oli koulupainotteinen, 143cm korkea, kaunis voikko suomenpienhevostamma Kaisa, jolla kuitenkin löytyi sisua enemmän kuin monilta isommilta suomenhevosilta. Tamma kilpaili menestyksekkäästi vaativan tason koulua, ja kokeili muutamaan otteeseen esteitäkin. Jälkeläisiä tammalle kertyi viisi kappaletta, jotka ovat kaikki suuntautuneet enemmän tai vähemmän kouluratsastukseen - tamma on ahkerasti periyttänyt loistavia kykyjään. Tamma valitettavasti kuoli viimeisen varsansa synnytyksessä.

Valman emä on yleispainotteinen, rautias, 143cm korkea suomenpienhevostamma Kasarmin Soma, joka asustaa yhteistyötallissamme Riiviöissä. Tamma vaatii aikaa tutustuessaan uusiin asioihin, mutta on tällöinkin todella kiltti, varsin herttainen ja kultainen tamma on siis kyseessä. Soma on näppärä kaveri sekä esteillä että koulussa, ja onpahan tamma opetettu ajollekin! Soma vetää mielellään kaikenmaailman kärryjä. Esteillä tamma on kuitenkin kuin kotonaan, sutjakkaasti menevät niin tiukat ja nopeat käännökset kuin nopeammatkin radat.

Valman emänisä oli yleispainotteinen, rautias, 149cm korkea suomenhevosori Sulo-Potretti, joka asusti aikoinaan Kasarmitallissa. Kasarmitallin omistaja pakkasi kuitenkin kimpsunsa, kampsunsa, hevosensa ja tallinsa ja muutti muille maille vierahille. Kaikki mitä tästä (kuulemma) hienosta orista tiedetään, voidaan kirjoittaa muutamalla lauseella. Hieno ja komea ori kilpaili menestyksekkäästi sekä esteillä että koulussa, muttei päässyt kunnolla jalostuskäyttöön ennen muuttoaan.

Valman emänisänisä oli yleispainotteinen, tummanrautias, 152cm korkea suomenhevosori O.P. Porske, luonteeltaan villi ja vapaa oripoika, joka kuitenkin oli vain ja ainoastaan yhden ihmisen hevonen. Omistajaansa kovasti kiintynyt ori menestyi niin esteillä kuin koulussakin, valjakkoajoakin toisinaan kokeillen. Porske kuitenkin teloi jalkansa talvella tarhassa, ja siirtyi menestyksekkään kilpauran jälkeen jalostukseen. Komea ori oli kantakirjattukin, ja jälkeläiset olivat haluttuja. Orille kertyi yli kymmenen jälkeläistä, joista suurin osa kilpailee esteratsastuksessa.

Valman emäisänemä oli estepainotteinen, vaaleanpunarautias, 150cm korkea suomenhevostamma Sadun Sussu, joka saavutti kiitettävästi kilpailumenestystä hyvin lyhyellä kilpaurallaan. Sussu kilpaili useimmiten 110cm radoilla, pitäen välissä kaksi mammalomaa, ja jatkaen taas pokaalien metsästystä. Sussu kuitenkin kuoli ikävässä auto-onnettomuudessa kesken kilpakauden, kun tamma oli matkustamassa kilpailuista kotiin. Tammaa jäi suremaan koko tallin väki, sillä hyväsydäminen Sussu oli ehtinyt valloittaa kaikkien ihmisten sydämet.

Valman emänemä oli koulupainotteinen, tummanrautias, 150cm korkea suomenhevostamma Saame, joka asusti aikoinaan Kasarmitallissa. Kasarmitallin omistaja pakkasi kuitenkin kimpsunsa, kampsunsa, hevosensa ja tallinsa ja muutti muille maille vierahille. Kaikki mitä tästä (kuulemma) kuvankauniista tammasra tiedetään, voidaan kirjoittaa muutamalla lauseella. Kaunis ja hyväluonteinen tamma kilpaili melkoisen menestyksekkäästi kouluratsastuksessa, välillä myös esteillä, tosin matalampia ratoja. Jalostuskäytössä kaikkien rakastamaa tammaa nähtiin muutamaan otteeseen.

Valman emänemänisä oli koulupainotteinen, tummanpunarautias, 155cm korkea suomenhevosori Humpuuki, joka helpon luonteensa ansiosta saavutti nopeasti kotitallinsa ihmisten suosion. Ori oli varsin helppo käsitellä, joskin tammojen läheisyydessä oli helpointa pitää herrasta huolta selästä käsin. Humpuuki kilpaili melko hyvällä menestyksellä Helpon A:n tasolla, mutta jäi varhaiselle kisaeläkkeelle venäytettyään jalkansa melkoisen pahasti. Ori pääsi kuitenkin viettämään eläkepäiviään suhteellisen mukavasti, sillä herra sai asustaa vanhassa tutussa tallissaan ja lenkkeillä rauhallisia maastolenkkejä jalostuksen ohella. Orilla onkin muutama kouluradoilla menestynyt jälkeläinen.

Valman emänemänemä oli koulupainotteinen, vaaleanrautias, 149cm korkea suomenhevostamma Sorjatar, joka sai nimensä sorjasta ulkomuodostaan. Tammalla ei lihaksia ollut turhan paljon, mutta liikettä ja taipuisuutta muidenkin edestä, ja hyvä luonne takasi helpon käsiteltävyyden. Tamma kilpaili Helpon A:n tasolla jonkin verran, mutta omistajansa vaihtuessa tamma pääsi ratsastuskouluun opetushevoseksi. Siellä Sorjatar pääsikin kaikkien heppatyttöjen suosioon, ja sai myöhemmällä iällä kaksi varsaa. Tamma koki rauhallisen kuoleman 22-vuotiaana omassa tutussa karsinassaan.

sukuselvityksen © Meow

Kilpailukalenteri

Näyttelytulokset tänne!

Jälkeläiset

16.01.2011 t. Koston Varjokuva (i: Koston Ruuti)
02.04.2011 t. Koston Varjoton (i: Siljan Nipsu)
29.10.2011 t. Koston Sydänvarjo (i: Rajattoman Joutilas)

Päiväkirja

08.02.2011
Tänään päätin ottaa Valman kanssa rennosti ja lähdimme hiukan maastoilemaan kavereiden kera. Pyysin mukaan Riiviöistä tutun Julin, ja lähdimme yhdessä talsimaan tiluksillamme olevaa pitempää reittiä pitkin. Rauhallisen alkupätkän jälkeen lähdimme kaikessa rauhassa ravailemaan, kun Valma säikähti räsähdystä muuten niin hiljaisessa metsässä. Se siitä ravipätkästä, sillä Valma lähti painelemaan minkä kintuistaan pääsi! Parinsadan metrin jälkeen sain tamman jo paremmin haltuuni, ja totesin että on syytä jatkaa reipasta tahtia ettei tamma keksi uudestaan mitään päänmenokseni. Onneksi Julia ei haitannut, vaan saatoimme vetää reipasta tahtia loppuun asti. Lopuksi vedimmekin kunnon verryttelyt ettei huomenna ole kaikki paikat jumissa.

08.06.2011
Olemme jo hyvän aikaa valmistautuneet tulevaan Suomenhevosten Laatuarvosteluun, johon toivomme mahtuvamme mukaan. Uskoisin Valman saavan ihan mukiinmenevät pisteet, vaikkei tamma rakenteeltaan niin helmi olekaan kuin voisi olla, isä kuitenkin on aivan upea ori ja kantakirjattukin! Valma on kuitenkin osoittanut olevansa ahkera ja rehti suomenhevonen, sekä tietysti kilpailujen moniosaaja - olemmehan kilpailleet tammalla niin esteitä, koulua kuin kenttäratsastustakin! Vauhtia ja luonnetta tammalta ei todellakaan puutu, ja sukua arvostellessa voidaan vain todeta että hieno on. Tässä nyt odottelemme vain että uusi kutsu julkaistaisiin ja päästäisiin lähettämään ilmoittautumista!

10.06.2011 Valma oli mukana toukokuun kantakirjaustilaisuudessa, mutta ei valitettavasti saanut palkintoa. Hitsi, toivoimme saavamme edes kolmospalkinnon kotiin tuotavaksi! Asialle ei nyt vaan valitettavasti voi mitään, mutta Valman tulevien jälkeläisten kanssa meidän olisi tarkoitus sitten kantakirjaankin päästä, etsitään sitten oikein helmet isäukot niillekin, että hienot geenit periytyisivät!
Valman edellinen varsa, Koston Varjoton, on jo vieroitettu aikoja sitten, joten voimmekin alkaa suunnittelemaan seuraavaa jälkeläistä. Tästä lisää myöhemmin.

12.06.2011
Olemme katselleet Valmalle sopivia oreja, ja edellisen varsan synnyttyä olimmekin löytäneet jo parikin hienoa vaihtoehtoa. Nyt on edessä vaan lopulliset valinnat ja yhteydenotot orien omistajiin.
Toivomme varsasta nimenomaan estetykkiä, Valmallakin kun on alalta kokemusta, sekä tietysti kenttäkelpoista otusta. Omasta tallistamme ei valitettavasti löydy Ruudin lisäksi muita 2-polvisia kenttäratsastuksen taitajia, joten meidän on pakko turvautua jo ulkopuolisiin oreihin. Varsalla kun olisi sitten tarkoitus kilpailla ahkerasti, kerätä näyttöjä ja viedä lopulta kantakirjattavaksi ja muutenkin arvosteltavaksi.. mikäs tässä katsellessa, hienoja oreja todellakin on löytynyt!

13.06.2011
Tänään emme lähteneetkään maastoon vaikka se alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluikin. Sen sijaan treenasimme esteitä maneesissa sateen paukuttaessa kovaäänisesti maneesin kattoa. Valma oli hieman jännittyneen oloinen, mutta se ei olekaan muutamaan päivään päässyt kunnolla purkamaan energiaansa muuten kuin maastossa, en siis tänään odottanut sen kummempia suorituksia tammalta.
Alkulämmittelyissä tamma toimi jo melkoisen hyvin, vaikka olikin hieman tahmean oloinen alkuun. Pääsimme kuitenkin esteille asti, ja ensimmäisten hyppyjen jälkeen alkoi meno maistumaan Valmallekin. Muutaman ilopukinkin tamma pääsi heittämään kun oikein innostui hienoista sateenvarjo-koristeista, joita olin esteille pykännyt.

Valmennukset

04.01.2011, estevalmennus, valmentajana Reprobate
Valma oli hyvin reippaalla päällä tänään koko estevalmennuksen ajan ja sait oikeasti työskennellä selässä hiki hatussa. Lämmittely oli kirjaimellisesti lämmittelyä enkä yhtään epäile jos väittäisit ettei sinulla ollut kylmä. 50-80cm korkeilla lämmittelyesteillä tamma meinasi välillä näyttää omaa tahtoaan, mutta pidit neidin hyvin kurissa omilta tahdoiltaan. Volttien tekeminen kesken radan hyppäämisen auttoi rauhoittamaan tammaa ja sai sen paremmin keskittymään. Puolessa välin valmennusta muunsin esteiden sijaintia sekä korotin esteet 100cm korkuisiksi. Valma pysyi reippaana, mutta kuunteli hyvin ohjeitasi ja kaikki turhat rimpuilut ja kuumumiset oli tamma nähtävästi unohtanut. Nimittäin suorititte radan todella siististi, ilman kieltäytymisiä ja muutenkin Valma hyppäsi hyvällä ilmavaralla. Selvästi Valma luottaa sinun päättelykykyihin ja olette hyvä pari esteillä!

17.01.2011, kouluvalmennus - valmentajana Kisshu
Tunti alkoi erityisen henkeä salpaavasti, Valma jännitti ympäristöä erittäin paljon ja kun ratsastaja lopulta nousi selkään, ei tamma tahtonut liikkua eteen, eikä taakse. Alkukäynneissä se vaikutti tahmealta ja kiemurteli melkeinpä niin paljon kuin ohja antoi varaa. Tamma alkoi kuitenkin tekemään ryhdistysliikettä, heti kun aloitettiin tekemällä vähän asetuksia ympyröillä ja aloittamalla pienellä pohkeenväistöharjoituksella. Tammaa oli tarkoitus väistättää keskihalkaisijalta pitkälle sivulle suorana, eikä vinossa. Valma astui hyvin ristiin, mutta nyt se alkoi jo juoksemaan vähän alta. Paljon pidätteitä ja pidätteitä, tamma alkoi ryhdistymään ja välillä tehtyjen asetus-ympyröiden jälkeen Valmina alkoi pehmenemään, se taipui melko kauniisti ja tehtyämme harjoitusta ja ympyröitä kumpiinkin suuntiin, alkoi tamma olemaan jo aika nätissä peräänannossa.

Jatkoimme urheilullista treeniä ravissa, päätin, että teimme kolmikaarista kiemurauraa, tarkoituksena oli tehdä mahdollisimman pontevassa harjoitusravissa pysähdys ja peruutus aina keskihalkaisijalla, eli kahdesti kierroksen aikana. Valma vähän vinoili peruutuksissa, eikä millään tahtonut pysyä suorassa. Tyttö oli kuitenkin melkoisen innoissaan kun lähdettiin eteenpäin. Jalat laahustivat vähän, mutta oli pakko sanoa, että Valman ryhti korjaantui nopeasti pidätyksillä ja ratsastaja tiesi mitä oikein teki. Valma paransi kokoajan ja oli loppujen lopulta erittäin rauhoittavaa katsoa niin harmoonista ja tasaista ravia, missä oli mukava istua. Harjoittelimme ravissa ihan pientä väistöä uraa pitkin, nenä lähemmäs seinää ja jalat sisäpuolella vähän isommalla uralla. Valma onnistui siinä melko hyvin, mutta tätä emme jatkaneet pitkään.

Siirryimme laukkaan, Valma oli heti pirteänä, muutaman laukkapätkän jälkeen pyysin ratsukon isolle keskiympyrälle. Pyysin asettamaan Valmaa sisään ja ulos aina vaihdellen. Tamma koitti oikoa aina kun asetti sisälle ja kun sitä asetti ulos, vaikutti että valma tippuisi sekunnilla millä hyvänsä raviin. Päätin kuitenkin testata tamman tason vastalaukoissa. Teimme erittäin loivan kiemurauran aina toisella pitkällä sivulla. Tarkoituksena oli nostaa vastalaukka ja tulla noin metrin sisäpuolelle urasta ja siirtyä ennen kulmaa vastalaukassa uralle ja jatkaa kulman läpi ja siirtyä käyntiin. Valma onnistui hyvin vastalaukan nostossa, mutta kun se meni sisemmäs, se vaihtoi automaattisesti laukan. Kesti erittäin kauan, ennenkuin tehtävä alkoi sujumaan, mutta Valman pulssi ja koettelemus tuotti tulosta. Se onnistui erittäin upeassa vastalaukassa ja selvisi myös loppuvaiheissa valmennustuntia kulman läpi vastalaukassa, vaikkakin oikaisi vähän. Tamma oli ansainnut isot taputukset ja rapsutukset! Erittäin hyvää yhteistyötä parilta, olin ylpeä Valmasta, joka vaikutti alkutunnista jämähtävän sille paikalle, missä ratsastaja ensin nousi selkään.

03.02.2011 kouluvalmennus - valmentajana Kaisu
Lämmittelitte jo ravissa kun tulin maneesiin. Valma puuskutti innoissaan, eikä näyttänyt oikein kuuntelevan ratsastajaansa. Pyysinkin parin heti käyntiin ja työskentely aloitettiin aivan alusta. Kolmikaarinen kiemuraura mutkitteli ja kaaret olivat aivan erikokoiset, eikä Valma osoittanut kovinkaan suuria merkkejä rauhoittumisesta, joten mukaan lisättiin pysähdys joka kymmenennellä askeleella. Alkuun tamma vastusteli kättäsi, mutta pysähtyi kuitenkin hyviin pysähdyksiin hienosti tasajaloin. Kun se alkoi saada hiukan pyöreyttä ja rauhoittui, kokeiltiin pohkeenväistöä pois uralta ja takaisin uralle. Siinä tapahtuikin huomattava muutos. Valman selkä nousi ja se hakeutui hienoon peräänantoon. Siitä oli hyvä jatkaa ravissa, joka näytti jo hyvältä. Ratsukko jatkoi pohkeenväistöillä ja volteilla, jotka sujuivat jo ihan rauhallisena ravaavalta Valmalta helposti. Jatkettiin sulkutaivutuksiin ravissa, jotka olivat alkuun hiukan tahmeita. Lopulta nekin kuitenkin aukesivat ja toimivat oikein mallikkaina. Valma ansaitsi lepokäynnit.

Sanoit neidillä olevan hyvä päivä, joten päätimme jatkaa laukanvaihdoilla. Aluksi haettiin hyvää laukkaa pääty-ympyrällä. Kun se löytyi, tultiin lävistäjälle ja vaihto. Ensimmäisellä kerralla apusi eivät olleet tarpeeksi selkeät ja Valma päästi vain pienen pukin. Vaihdoit ravin kautta ja jatkoit uudestaan. Nyt Valma tajusi, mitä sen piti tehdä, eikä yksi vaihto tuottanut ongelmaa. Kokeilimme, saisitko kaksi laukanvaihtoa mahtumaan pituushalkaisijalle, mutta tamma ei ihan hoksannut ideaa. Kolmannella kerralla saitte jo ihan hyvät vaihdot kymmenen askeleen välein ja niihin oli hyvä lopettaa. Itsenäiset loppuverryttelyt eteen-alas ja Valma näytti oikein onnelliselta. Hienoa!

03.02.2011 estevalmennus - valmentajana Kaisu
Valma vei Meowia hurjaa kyytiä eteenpäin laukkaverryttelyn aikana. Pyysinkin ratsukon käyntiin heti ku esteet olivat kasassa. Valmalla oli ihan selvästi menopäivä, joten aiheena olikin juuri sopivasti lähestymiset. Alkuun olin ollut ihan epätoivoinen, kun olin joutunut taluttamaan tamman pois kaarrosta, eikä neiti ollut osoittanut minkäännäköistä liikettä. Ravissa ja laukassa se oli sitten alkanut kaahaamaan... Valmennus alkoi käyntipuomeilla, jotka oli asetettu voltille. Käynnin piti olla lyhyttä ja jalkojen nousta. Alkuun Valma vain kolautteli kaikki puomit, mutta kun sait sen keskittymään, pääsitte muutaman kerran puomien yli kunnialla. Koska olitte jo lämmitelleet, aloitettiin hyppääminen ravilähestymisillä. Ensimmäisellä kerralla Valma ei välittänyt lähestymispuomista vaan karkasi laukalle ja liisi pienen ristikon yli. Meow siirsi tamman napakasti raviin ja sai rauhoittumaan edes hiukan. Hyvä istunta säilyi koko ajan, mutta taas Valma pääsi karkaamaan. Käskin Meowia olemaan myötäämättä, koska Valma käytti aina tilaisuuden hyväkseen. "Koko ajan napakoita pidätteitä, muttei kiskomista!" kävi käsky. Kolmaskaan kerta ei onnistunut, vaan Valma onnistui sujahtamaan ohi. No onneksi neljäs kerta tuli hyvin ja Valma jatkoi sujuvasti oikeassa laukassa, vaikka vauhtia olikin liikaa. Nostin esteen pystyksi ja laitoin sen eteen laukkapuomit. Ensin kaksi puomia ja lopulta n. 40 senttinen este. Valma tuli hiukan liian pitkässä laukassa ja vauhtiakin oli liikaa. Yli pääsemisessä ei kuitenkaan ollut ongelmia ja Meow tajusi lähte hyppyyn hyvin, vaikka ponnistus lähtikin vasta juuri ennen estettä. Pari kokosi laukkaa muutaman kierroksen ihan kunnolla ja vaikka Valma yrittikin rynnätä, sai ratsastaja sen tulemaan saman esteen puomeineen muutaman kerran. Hetken lepotauon jälkeen jatketiin pienillä esteillä, mutta edellisen tehtävän pumit oli nyt nostettu kannattimille. Esteet olivat n. 50cm ja kun lyhyt laukka oli löydetty, pari tuli ne. Lähestyminen oli huono ja Valma pääsi rynnimään. Kaikki puomit putosivat. Ratsukko haki uudelleen kootun laukan ja nyt Valma suoriutui jo paljon paremmin. Meow jäi kuitenkin hiukan liikaa suuhun esteiden päällä. Kolmas kerta näytti jo hyvältä ja siirryimme vielä hiukan haastavampaan tehtävään. Pieni pysty, jonka jälkeen kolme laukka-askelta ja 80 senttinen okseri. Alkuun Valma rynni ja väliin tuli kaksi ja puoli askelta. Toisella kerralla tuli kielto. Pyysin Meowia pyytämään Valmalta hiukan enemmän, koska Valma ei kuunnellut ratsastajaansa. Muutamien pysähdyksien ja peruutusten jälkeen Valma lähestyi hyvin ja hyppäsi kahdella ja puolella laukka-askeleella taasen. Pyysin vielä hiukan enemmän kokoamista ja esteiden välillä piti istua satulaan. Nyt sujui hinosti ja Valma antoi periksi ohjien kokoaikaiselle kiskomiselle. Loppuverryttelyt sujuivat reippasta tammaa rauhoitellessa.

02.03.2011 kouluvalmennus - valmentajana Cannabia
Kun saavuin maneesille teitä valmentamaan, olitkin jo päässyt Valman kanssa aloittelemaan alkukäyntejä - kuulemma pienten selkäännousuongelmien kautta. Annoin teidän kävellä pari kierrosta maneesia ympäri ja yritin samalla kuumeisesti keksiä minkälaisia harjoituksia teille tänään tarjoaisin. Aloittelimme käynnissä tekemään kaarevia uria jolloin saitkin Valman suurinpiirtein kuuntelemaan apuja. Hieman olisin toivonut enemmän yritystä jo heti alkuun, sillä tamma selvästi teki kaiken mahdollisimman helpon kautta. Reilujen käyntien ja käyntiverkan jälkeen siirryimme harjoitusraviin, jossa edelleen jatkettiin kaarevien urien tekemistä niin, että uran kaarevalla osuudella haimme tamman askeleeseen hieman lisää lennokkuutta. Valma alkoi tässä vaiheessa selvästi piristymään ja jopa itsenäisesti pyrkimään eteenpäin aiemman väkisin puurtamisen sijaan. Kun olit saanut tammaan selkeästi enemmän virtaa ja yritit itsekin saada enemmän tammaa kuulolle, vaihdoimmekin tehtävän täysin päinvastaiseen. Seisoskelin itse maneesin keskellä ja pyysin teidät siirtymään ympyrälle niin että ympyrän halkaisija olisi suunnilleen matka pitkältä sivulta toiselle pitkälle sivulle. Ympyrlää pyysimme aluksi Valmaa ainoastaan myötäämään kunnlla sisäohjalta, jonka jälkeen pyysin sinua siirtämään Valman takapuolta hieman ympyrän uran sisäpuolelle. Valma kuunteli sinua melkein uskomattoman hyvin, eikä ympyrällä työskennellessä tullut lainkaan protestointia tamman osalta - ratsastajasta en olisi ollut niin varma, sillä ilme alkoi pikkuhijlaa kertomaan enemmän kuin tuhat sanaa :) Teimme saman harjoituksen molempiin suuntiin. Kunnon ravitreenin jälkeen siirryimme takaisin uralle, jossa pyysin sinua siirtämään Valman käyntiin. Annoin teidän kävellä hetken reipasta käyntiä kuitenkaan antamatta lupaa päästää ohjat löysälle. Seuraavana oli vuorossa harjoitus, jossa lyhyen sivun keskellä siirrettiin hevonen käynnistä pysähdyksiin ja 4 sekunnin pysähdyksen jälkeen nostettiin laukka. Laukassa tehtiin heti ensimmäiselle pitkälle sivulle kaareva ura jonka aikana laukkaa ei saanut vaihtaa myötäseksi käännyttäessä takaisin kohti uraa. Uralle paluun jälkeen laukassa tehtiin suuri pääty-ympyrä lyhyeltä sivulta, jonka jälkeen pitkän sivun alusta kokorataleikkaa taivuttaen hevosta menosuunnan vastaisesti. Ennen uralle paluuta hevonen suoraan laukasta käyntiin ja sama tehtävä toiseen suuntaan. Valman mielestä valitettavasti laukassa olisi kuulunut mennä ainoastaan täysiä, joten jouduimme ottamaan harjoituksen useampaan kertaan molemmissa kierroksissa. Kun tamma saatiin vihdostaviimein menemään hyvin, annoin teirän siirtya ravaamaan ja tekemään itsenäiset loppuverryttelyt niin ravissa kuin käynnissäkin.

20.03.2011 - estevalmennus, valmentajana veeti
Aluksi Valma näytti hieman jännittyneeltä, eikä se tuntunut keskittyvän kovinkaan paljoa alkuverryttelyn aikana. Puomit kolisivat, eikä tamma saanut jalkojaan järjestykseen. Tamma vaikutti hieman vastentahtoiselta ja se olisi varmasti mieluummin siirtynyt jo isommille esteille puomien ja kavalettien sijaan. Hetken työskentelyn jälkeen Valma nöyrtyi paremmin ratsastajansa avuille. Siirryimme hyppäämään 60-80 senttisiä esteitä. Tässä vaiheessa tamma kuumeni hieman ja Valma ajautui sarjassa liian lähelle toista estettä. Muutaman toiston jälkeen pidätteetkin menivät läpi. Radalla teillä ei lopulta ollut suuria vaikeuksia, eikä tamma sen kummemmin edes yrittänyt lähteä viemään ratsastajaansa, vaan pysyi hyvin hallinnassa. Tiet ja lähestymiset sujuivat erityisen hyvin.

19.06.2011, estevalmennus, valmentajana Daivive
Valma ravasi jännittyneenä ratsastajansa alla aloitellessamme valmennusta. Jo Meown noustessa tamman selkään sain esimakua Valman luonteesta, mikä ei selvästi ollut kaikista rauhallisimmasta päästä. Pystyttelin ratsukon verrytellessä muutaman lämmittelyesteen pitkälle sivulle ja opastin Meown ja Valman niitä kohti. Valma laukkasi reippaaseen tahtiin ja hyppäsi hieman turhan suurella ilmavaralla pienet pystyt. Päätin nostaa etseitä jotta tamman olisi helpompi laskea askelluksensa. Meow horjahti ensimmäisissä hypyissä yllättyneenä Valman suurista loikista, mutta oli seuraavalla kierroksella jo varautuneempi. Kun ratsukko oli mielestäni tarpeeksi tasapainoinen pystytin muutaman korkeamman esteen sarjan kentän keskelle ja annoin ratsukolle luvan nostaa taas laukan. Valma ei millään olisi tahtonut kääntyä uralta pois esteille ja muutaman kierroksen verran Meow saikin pidättää ja koittaa kääntää tammaa oikeaan suuntaan. Kun Valma kyllästyi pistämään vastaan ja Meow sai kin saikin sen hyppäämään esteet pariin otteeseen, jopa kerran korotettuna, annoin ratsukolle luvan jäähdytellä itsenäisesti, jotta jokaiselle jäisi hyvä mieli valmennuksesta.

Ikääntyminen

1 vuotta - 10.06.2010
2 vuotta - 20.07.2010
3 vuotta - 29.08.2010
4 vuotta - 08.10.2010
5 vuotta - 17.11.2010
6 vuotta - 27.12.2010
7 vuotta - 05.02.2011
8 vuotta - 17.03.2011
9 vuotta - 26.04.2011
10 vuotta - 05.06.2011
11 vuotta - 15.07.2011
12 vuotta - 24.08.2011
13 vuotta - 03.10.2011
14 vuotta - 12.11.2011
15 vuotta - 22.12.2011
16 vuotta - 31.01.2012

Riiviöiden Varjolinna on virtuaalihevonen!